Syksy on ja kesä on pois, talvea ootellaan. Syksyisen tuulen soivan nyt kuulen, kuu loistaa taivaallaan.
Syksy on, sen aika on nyt saapua vuorostaan. Linnut on hiljaa, peltojen viljaa kuu katsoo taivaaltaan.
—
Sytytän sinulle kynttilän
keskelle hämäryyttä,
sytytän kynttilän loistamaan
iloa, ystävyyttä.
Sytytän sinulle kynttilän,
hauras on lempeä valo,
kuitenkin loisteessa liekin sen
väreilee koko talo.
Sytytän sinulle kynttilän,
näetkö viestini hennon?
Kuuletko lauluni saapuvan,
siivillä tähdenlennon?
—
Tulinen, kultainen,
keltainen hehku on
rantapuistikon.
Lehtiä kierittää,
pyörittää syksyinen sää.
Niin kuin mattoa loistavaa,
jalankulkija käydä saa.
Syksy saa tullessaan
hehkullaan liekkeihin maan.